Mitä on flunssa?

Flunssa on viruksen aiheuttama hengitysteiden tulehdus. Sen pääoireet ovat kurkkukipu, nuha ja yskä. Flunssa kestää 4 – 14 vrk. Flunssan voi aiheuttaa noin 10 eri nimistä virusta. Virusten alatyyppeja on satoja. Flunssan aiheuttaja pystytään selvittämään lähes kaikissa tapauksissa. Siihen on kuitenkin harvoin aihetta.

Olli Ruuskanen
Infektiotautiopin emeritusprofessori

Esiintyminen

Aikuinen sairastaa keskimäärin 2 – 4 ja alle kouluikäinen lapsi 6 – 8 flunssaa vuodessa. Flunssaa esiintyy ympäri vuoden, mutta useilla flunssaa aiheuttavilla viruksilla on tyypilliset esiintymishuiput. Flunssaepidemia on joka vuosi elo-syys-lokakuussa.

Leviäminen

Flunssa leviää käsien kautta tai ilman kautta lyhyen matkan kulkeutuvien hiukkasten välityksellä. Useimmat virukset tarttuvat vain lähietäisyydeltä. Flunssan itämisaika on yleensä 1-3 vrk. Kuinka kauan flunssapotilas tartuttaa on epäselvää, mutta suurimmillaan tartuttavuus on 1-3 vrk oireiden alusta.

Oireita

Flunssa alkaa tyypillisesti kurkkukivulla. Nuha ja nenän tukkoisuus ovat pahimmillaan 2 – 4 vrk oireiden alkamisesta. Yskä voi kestää useita viikkoja. Flunssan tavallisimmat komplikaatiot ovat välikorvatulehdus ja poskiontelotulehdus, mitkä hoidetaan antibiootilla.

Hoito

Nuhaa voidaan hoitaa nenän limakalvoja supistavilla nenäsuihkeilla. Ibuprofeeni ja parasetamoli ovat vakiinnuttaneet asemansa särkyjen ja kuumeen hoidossa. Yskänlääkkeiden teho on huono. Sinkki, C-vitamiini, D-vitamiini ja auringonhattu-uute (echinacea) vahvistavat elimistön puolustusmekanismeja. Niiden teho flunssan hoidossa on osin ristiriitaista, mutta useat tutkimukset ovat osoittaneet niiden voivan vähentää flunssan kestoa ja oireiden vaikeutta eikä käyttöön liity haittavaikutuksia. Antibioottien turhaa käyttöä tulee välttää. On viitteitä, että probiootit, sinkki, echinacea ja D-vitamiini voivat vähentävät flunssaan sairastumista. Huolellinen käsien pesu kontaktin jälkeen on keskeistä flunssan leviämisen estossa.

Lasten hengitystieinfektioista

Alle 5-vuotias lapsi sairastaa keskimäärin 6 oireista hengitystieinfektiota vuodessa. Pieni lapsi on puolet vuodesta viruspositiivinen eli virus voidaan löytää nenänielusta. Noin puolessa tapauksista infektio on oireeton, mutta todennäköisesti tartuttava. Toistuvat infektiot johtuvat elimistön puolustusmekanismien kypsymättömyydestä, uusien taudinaiheuttajien suuresta määrästä ja suojaavan vastustuskyvyn puutteesta, tehokkaasta muiden lasten välittämästä altistuksesta ja ilmeisesti ilman saasteista.

On selvää, että tarvitaan monia keinoja vähentämään pienten lasten sairastumista hengitystieinfektioihin.

Toistuvien hengitystieinfektioiden suurin yksittäinen riskitekijä on päiväkotihoito. Jatkuvasta altistumisesta johtuen päiväkotilapset sairastavat enemmän kuin kotihoidossa olevat lapset. Muita merkittäviä riskitekijöitä ovat vanhempien tupakointi, tutin käyttö ja sisaruksien suuri määrä.

Kymmenen eri nimistä virusta ja satoja virusten alaluokkia voi aiheuttaa lapsen hengitystieinfektion. Ylivoimaisesti yleisin aiheuttaja on rinovirus. Käytännössä kaikki lapset saavat oireisen tai oireettoman rinovirusinfektion ensimmäisen elinvuoden aikana. Muita yleisiä hengitystieinfektion aiheuttajia ovat RS-virus, influessavirukset, koronavirukset, metapneumovirus, parinfluenssavirukset ja bokavirus. Eri virusten aiheuttamia infektioita ei voi erottaa taudinkuvan perusteella. Nykyisillä herkillä geenin monistustekniikoilla voidaan infektion etiologia selvittää lähes aina, mutta siihen on harvoin aihetta. Influenssaepidemian aikana etiologia pitäisi selvittää, jos harkitaan spesifistä influenssan lääkitystä Tamiflulla.

Lasten hengitystieinfektiot ovat tavallisimmin lieviä nuha-yskä-kuume-tauteja (flunssia), jotka paranevat itsestään. Hengitystieinfektioiden oireet kuitenkin kestävät 1-3 viikkoa ja vaikeuttavat monella tapaa perheen elämää. Kuumeen rajana pidetään 38.0 oC. Kuumetta suositellaan hoidettavaksi kuumelääkkeellä, jos kuume aiheuttaa lapselle selvästi epämukavuutta. Lasten yskänlääkkeet ovat tehottomia eikä niitä suositella käytettäviksi. Virusinfektioihin ei ole spesifistä viruslääkettä, lukuun ottamatta edellä mainittua influenssalääkettä. Flunssaisen ja kuumeisen lapsen hoidossa tärkeintä on arvioida lapsen yleistila: tajunnan taso, hengitystaajuus, reaktio ympäristöön ja ihon väri. Jos lapsen yleistila on selvästi huonontunut, lapsi kuuluu sairaalahoitoon.

Koska lasten akuutit hengitystieinfektiot ovat pääsääntöisesti viruksen aiheuttamia infektioita, niitä ei pidä hoitaa antibiootilla. Noin kolmasosalle pienistä lapsista kehittyy äkillinen välikorvatulehdus, mikä on useimmiten antibioottihoidon aihe. Harmittavasti välikorvatulehdukseen sairastuneen lapsen oireet eivät eroa tavallisista flunssan oireista, lukuun ottamatta korvasärkyä. Jos limaisuus ja yskä kestävät yli 10 vrk, eivätkä selvästi vähene, pitää epäillä poskiontelotulehdusta.

Hengitystieinfektiot leviävät pieninä tai isoina pisaroina ilmateitse, suoran fyysisen kontaktin kautta esim lapsen ja äidin välillä tai epäsuoran kontaktin kautta esim virusta sisältävien lelujen tai pintojen kautta. Infektioiden leviämistä voidaan tehokkaasti estää huolellisella käsien pesulla useasti päivässä. Saippuaa hierotaan kostutettuihin käsiin ja sormien väliin 20 sekunnin ajan ja huuhdotaan sitten juoksevalla vedellä.