Lunera - flunssan hoidon tueksi

Siinä on kaikki.

Sinkki, D-vitamiini, Echina, C-vitamiini

MITÄ ON LUNERA?

Lunera on elimistön puolustusmekanismeja vahvistava imeskelytabletti, joka sisältää sinkkiä, echinaceaa sekä D- ja C-vitamiineja.

FLUNSSAN HOIDON TUEKSI

Imeskele heti oireiden alettua yksi tabletti 3-4 tunnin välein 5-6 vrk:n ajan.

VASTUSTUSKYVYN JATKUVAAN YLLÄPITOON

Niele yksi tabletti aamulla ja illalla. Ylläpitoannos täyttää myös päivittäisen D-vitamiinitarpeen. Osta tai tilaa apteekista ja pidä kotona HETI käyttövalmiina.

  • C-vitamiini suojaa flunssalta

    Ydinasiat

    • C-vitamiini ei terveillä ihmisillä estä flunssan kehittymistä
    • C-vitamiini voi estää flunssan kehittymistä huippu-urheilijoilla
    • C-vitamiini suurilla annoksilla voi olla tehokas flunssan hoidossa

    Suuri vaikutus elimistössä

    C-vitamiini on antioksidantti ja se vaikuttaa useiden entsyymien toimintaan. C-vitamiinin puutos aiheuttaa keripukin, jonka oireita ovat väsymys, heikotus, ikenien kasvu ja verenvuoto limakalvoilla. Jo 1700-luvulla havaittiin paljon C-vitamiinia sisältävien sitrushedelmien parantavan keripukin.

    Tunnettu flunssan estossa

    C-vitamiinin tehoa flunssan estossa ja hoidossa on tutkittu yli 40 vuotta. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Siitä huolimatta C-vitamiini kuuluu useimpiin flunssalääkkeisiin. Suomalainen tutkija Harri Hemilä on ansiokkaasti perehtynyt alan kirjallisuuteen ja julkaissut tutkimusten yhteenvedon (Cochrane Database Syst Rev 2007).

    C-vitamiini ja flunssan kehittyminen

    Terveillä ihmisillä C-vitamiini ei ilmeisesti estä flunssien kehittymistä. Sen sijaan C-vitamiini voi estää flunssan kehittymistä henkilöillä, jotka työnsä tai harrastuksensa johdosta rasittuvat fyysisesti. Tällä perusteella esim. C-vitamiinisuojahoitoa (0.5 – 1.0 g/vrk) pitää harkita huippu-urheilijoille ja raskaan fyysisen työn tekijöille, erityisesti niille jotka sairastuvat usein flunssaan.

    Vaikuttaako ylimääräinen C-vitamiini flunssan oireiden vaikeuteen tai flunssan oireiden kestoon? Kirjallisuuden perusteella Hemilä tekee johtopäätöksen, että suurilla annoksilla (3 – 6 g/vrk heti oireiden alettua) C-vitamiini voi vähentää flunssan oireita ja lyhentää oireiden kestoa (Duodecim 2006).

    C-vitamiinitutkimuksissa ei ole selvitetty flunssan aiheuttajia. Flunssaa aiheuttaa 10 erinimistä virusta ja satoja näiden virusten alatyyppejä. On mahdollista, että C-vitamiini vaikuttaa vain osaan näistä viruksista.

  • D-vitamiini suojaa flunssalta

    Ydinasiat

    • D-vitamiini aktivoi elimistön luontaisia puolustusmekanismeja
    • Matala veren D-vitamiinipitoisuus liittyy alttiuteen sairastua flunssaan
    • D-vitamiinihoito yksin ei estä flunssan kehittymistä

    Hoitokohteita

    D-vitamiinin puutos on perinteisesti yhdistetty luustosairauksiin. Toisaalta tuberkuloosia hoidettiin aikanaan sanatorioissa auringonvalolla eli aktivoimalla UV-valolla D-vitamiinin muodostusta ihossa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiini vaikuttaa ihmisen puolustusmekanismeihin monella eri tavalla. Se aktivoi tehokkaasti luontaisia puolustusmekanismeja lisäämällä esimerkiksi virusten ja bakteerien kasvua estävän katelisidiini-nimisen peptidin määrää. D-vitamiini vahvistaa hengitysteiden epiteelisolujen toimintaa. Se vaikuttaa myös hankittuun immuniteettiin säätelemällä T-solujen toimintaa. D-vitamiini on yllättäen myös liiallista tulehdusreaktiota rajoittava aine.

    Suositukset

    Mitä meidän pitäisi päätellä D-vitamiinista ja hengitystieinfektioista? On selvää, että kaikkien pitäisi pitää veren D-vitamiinitaso riittävänä. Professori Matti Välimäki suosittelee Suomen Lääkärilehdessä kaikille 20 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä vauvasta vaariin. Se on piirun verran suurempi kuin valtakunnallinen suomalainen suositus, mutta siitä voi olla etua flunssan ehkäisyssä. Kroonista keuhkosairautta tai toistuvia hengitystieinfektioita sairastavilla tarve voi olla vieläkin suurempi, samoin paljon harjoittelevilla huippu-urheilijoilla. Näiden riskiryhmien kannattaisi mitata veren D-vitamiinitasonsa, muilla se on turhaa.

    D-vitamiinin vaikutus flunssan muodostumiseen

    On esitetty, että flunssan lisääntynyt esiintyminen talvikuukausina liittyisi vähentyneeseen auringonvaloon ja mataliin veren D-vitamiinipitoisuuksiin. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset, joilla on matala veren D-vitamiinipitoisuus sairastavat enemmän hengitystieinfektioita kuin ihmiset, joilla D-vitamiinipitoisuus on tulkittu riittävän korkeaksi. Tällä perusteella ei kuitenkaan voida väittää, että D-vitamiinin puutos lisäisi alttiutta sairastua flunssaan.

    Vähentääkö D-vitamiinin saanti flunssien esiintymistä? Tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Suomalaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa varusmiehillä puolet D-vitamiinia 10 mikrogrammaa päivässä saaneista pysyi terveenä 6 kk:n seuranta-ajan verrattuna kolmasosaan kontrolliryhmässä. Uudessa-Seelannissa tehdyssä tutkimuksessa kerran kuukaudessa annosteltu D-vitamiini ei vähentänyt flunssien esiintymistä muuten terveillä aikuisilla, joilla oli jo ennestään riittävä veren D-vitamiinitaso. Sen sijaan on näyttöä, että suuri D-vitamiinilisä (100 mikrogrammaa) vähentää hengitystieinfektioita henkilöillä, jotka sairastavat toistuvia hengitystieinfektioita tai joilla on vikaa elimistön puolustusmekanismeissa.

    D-vitamiinin tehoa flunssan ja muiden hengitystieinfektioiden hoidossa on tutkittu vähän. Lasten keuhkokuumeen hoidossa D-vitamiinilisä ei nopeuta paranemista. Tämä on odotettavaa, sillä hengitystieinfektioiden tulehdusmekanismit ovat niin monimutkaiset, että yksi lääkeaine tai ravintoaine tuskin vaikuttaa merkittävästi paranemiseen.

  • Echinacea flunssan hoidossa ja ehkäisyssä

    Ydinasiat

    • Echinacea on suosittu flunssalääke Euroopassa ja Amerikassa
    • Tutkimustulokset Echinacea-hoidon tehosta ovat ristiriitaisia. Echinacea-hoito yksin ei lyhennä flunssan kestoa
    • Echinacea-hoito voi estää flunssan kehittymistä

    Mitä on Echinacea?

    Echinacea (punahattu) on ruohovartinen perenna, joka kuuluu asterikasvien heimoon. Echinaceasta on tehty uutteita, joita on vuosikausia käytetty Amerikassa ja Euroopassa infektiosairauksien ja haavojen hoidossa.

    Punahattu ja flunssa

    Echinacea-tutkimus on vaikeasti tulkittavaa, sillä kasvisukuun kuuluu useita lajeja. Lisäksi uutteita on valmistettu punahatun eri osista, kukinnoista, varsista tai juurista, ja eri kasvukausien aikoina. Ehkä eniten tutkimusta on tehty Echinacea purpurealla (kaunopunahattu). Sitä on yleisesti käytetty flunssan hoidossa. Havainnot ovat ristiriitaisia, mutta Maailman terveysjärjestö ja Saksan terveysviranomaiset suosittelevat punahatun käyttöä.

    Tutkittuja tuloksia

    Vuonna 2007 julkaistu meta-analyysi (Shah SA ym. Lancet Infect Dis) analysoi 14 tutkimusta. Kirjoittajat toteavat, että julkaistujen tutkimusten mukaan Echinacea-hoito lyhentää flunssan kestoa ja toisaalta estää flunssan kehittymistä. Uusin Cochrane-katsaus (2014) toteaa eri tutkimusten vertailun vaikeaksi. Yhdistämällä eri tutkimuksia kirjoittajat havaitsivat 10-20 % tehon flunssan estossa. Yksin annosteltuna flunssan hoidossa ei todettu merkittävää tehoa.

    Estää usean viruksen monistumista

    Echinacean vaikutusmekanismit ovat osin epäselvät. Echinacea estää usean viruksen monistumista. Useat echinacea-valmisteet vaikuttavat tulehdusreaktioon estämällä esim. tavallisimman flunssaviruksen, rinoviruksen, aiheuttamaa sytokiinireaktiota. On selvää, että echinacea-valmisteet pitäisi standardoida, jotta niiden vaikutusmekanismeja voitaisiin toistetusti selvittää.

    Ei suositella pienille lapsille

    Echinacean tavallisin mahdollinen sivuvaikutus on allerginen reaktio. Punahattua ei suositella pienille lapsille eikä pujo- ja maruna-allergikoille. Koska vaikutuksista raskauden aikana ei ole tietoa, ei punahattua myöskään suositella käytettäväksi raskauden aikana.

  • Sinkki

    Sinkki ja flunssa

    Ydinasiat

    • Sinkki vahvistaa monella tapaa elimistön puolustusmekanismeja
    • Sinkki estää yleisimmän flunssaviruksen, rinoviruksen, monistumista
    • Sinkkihoito lyhentää flunssan kestoa, jos hoito aloitetaan suurella annoksella heti oireiden alettua

    Toiseksi yleisin hivenaine elimistössä

    Sinkki (Zn) on raudan jälkeen määrältään toiseksi suurin hivenaine elimistössä. Ihminen tarvitsee sinkkiä päivittäin, sillä sinkki ei riittävästi varastoidu elimistöön. Hyviä sinkin lähteitä ovat lihatuotteet, äyriäiset, maitotuotteet, täysjyvävilja, pähkinät ja vihreät vihannekset.

    Puutteen seuraukset

    Kehittyneissä maissa sinkin puute on harvinaista, mutta kehitysmaissa noin 25% ihmisistä kärsii sinkin puutteesta. Sinkin puute aiheuttaa kasvun hidastumista, suoliston toiminnan häiriötä ja lisää alttiutta infektiosairauksiin. Sinkin puute heikentää kaikkia immuunivasteen osia ja siten vastustuskykyä sekä viruksia että bakteereita kohtaan. Toisaalta sinkki estää tärkeimmän flunssaviruksen, rinoviruksen, monistumista.

    Suositeltavaa flunssan hoitoon

    Sinkkiä voi siis suositella flunssan hoidoksi. Hoito pitäisi aloittaa välittömästi ensimmäisten oireiden alkaessa eli sinkkivalmiste pitäisi olla valmiina kotona. Vaikuttaako sinkki kaikkiin flunssaa aiheuttaviin viruksiin on epäselvää.

    Mihin vaikuttaa?

    Sinkki vaikuttaa elimistössä monella tapaa. Se osallistuu solun jakautumiseen, proteiinisynteesiin, haavan paranemiseen, DNA synteesiin ja elimistön puolustusmekanismien toimintaan. Sinkki vaikuttaa yli 300 entsyymin toimintaan.

    Historiaa

    Ensimmäinen tutkimus sinkin vaikutuksesta flunssan oireisiin ja flunssan kestoon julkaistiin vuonna 1984. Amerikkalaisessa lääketieteellisessä julkaisussa JAMA:ssa arvioitiin vuonna 2014 nykyinen tieto sinkin tehosta flunssan hoidossa perustuen 14 tutkimukseen. Jos imeskeltävä sinkkihoito aloitetaan 24 tunnin kuluessa oireiden alettua ja annos on > 75 mg /vrk flunssan kesto vähenee 4 vrk (8.7 vrk matalaa sinkkiannosta saavilla verrattuna 4.5 vrk suurta sinkkiannosta saavilla). Sinkkiä suositellaan imeskeltävän 3-4 tunnin välein päivässä. Sinkin tavallinen sivuvaikutus on paha metallinen jälkimaku. Noin 10 % ihmisistä on ns. supermaistajia ja erityisesti heillä paha maku voi olla ongelma.

    Sinkin tehoa flunssan estossa on tutkittu vähän. Yhdessä tutkimuksessa lapsilla sinkkihoito vähensi flunssan esiintymistä noin 30%.

Mitä on flunssa?

Flunssa on viruksen aiheuttama hengitysteiden tulehdus. Sen pääoireet ovat kurkkukipu, nuha ja yskä. Flunssa kestää 4 – 14 vrk. Flunssan voi aiheuttaa noin 10 eri nimistä virusta. Virusten alatyyppeja on satoja. Flunssan aiheuttaja pystytään selvittämään lähes kaikissa tapauksissa. Siihen on kuitenkin harvoin aihetta.

Olli Ruuskanen
Infektiotautiopin emeritusprofessori

Esiintyminen

Aikuinen sairastaa keskimäärin 2 – 4 ja alle kouluikäinen lapsi 6 – 8 flunssaa vuodessa. Flunssaa esiintyy ympäri vuoden, mutta useilla flunssaa aiheuttavilla viruksilla on tyypilliset esiintymishuiput. Flunssaepidemia on joka vuosi elo-syys-lokakuussa.

Leviäminen

Flunssa leviää käsien kautta tai ilman kautta lyhyen matkan kulkeutuvien hiukkasten välityksellä. Useimmat virukset tarttuvat vain lähietäisyydeltä. Flunssan itämisaika on yleensä 1-3 vrk. Kuinka kauan flunssapotilas tartuttaa on epäselvää, mutta suurimmillaan tartuttavuus on 1-3 vrk oireiden alusta.

Oireita

Flunssa alkaa tyypillisesti kurkkukivulla. Nuha ja nenän tukkoisuus ovat pahimmillaan 2 – 4 vrk oireiden alkamisesta. Yskä voi kestää useita viikkoja. Flunssan tavallisimmat komplikaatiot ovat välikorvatulehdus ja poskiontelotulehdus, mitkä hoidetaan antibiootilla.

Hoito

Nuhaa voidaan hoitaa nenän limakalvoja supistavilla nenäsuihkeilla. Ibuprofeeni ja parasetamoli ovat vakiinnuttaneet asemansa särkyjen ja kuumeen hoidossa. Yskänlääkkeiden teho on huono. Sinkki, C-vitamiini, D-vitamiini ja auringonhattu-uute (echinacea) vahvistavat elimistön puolustusmekanismeja. Niiden teho flunssan hoidossa on osin ristiriitaista, mutta useat tutkimukset ovat osoittaneet niiden voivan vähentää flunssan kestoa ja oireiden vaikeutta eikä käyttöön liity haittavaikutuksia. Antibioottien turhaa käyttöä tulee välttää. On viitteitä, että probiootit, sinkki, echinacea ja D-vitamiini voivat vähentävät flunssaan sairastumista. Huolellinen käsien pesu kontaktin jälkeen on keskeistä flunssan leviämisen estossa.

Lasten hengitystieinfektioista

Alle 5-vuotias lapsi sairastaa keskimäärin 6 oireista hengitystieinfektiota vuodessa. Pieni lapsi on puolet vuodesta viruspositiivinen eli virus voidaan löytää nenänielusta. Noin puolessa tapauksista infektio on oireeton, mutta todennäköisesti tartuttava. Toistuvat infektiot johtuvat elimistön puolustusmekanismien kypsymättömyydestä, uusien taudinaiheuttajien suuresta määrästä ja suojaavan vastustuskyvyn puutteesta, tehokkaasta muiden lasten välittämästä altistuksesta ja ilmeisesti ilman saasteista.

On selvää, että tarvitaan monia keinoja vähentämään pienten lasten sairastumista hengitystieinfektioihin.

Toistuvien hengitystieinfektioiden suurin yksittäinen riskitekijä on päiväkotihoito. Jatkuvasta altistumisesta johtuen päiväkotilapset sairastavat enemmän kuin kotihoidossa olevat lapset. Muita merkittäviä riskitekijöitä ovat vanhempien tupakointi, tutin käyttö ja sisaruksien suuri määrä.

Kymmenen eri nimistä virusta ja satoja virusten alaluokkia voi aiheuttaa lapsen hengitystieinfektion. Ylivoimaisesti yleisin aiheuttaja on rinovirus. Käytännössä kaikki lapset saavat oireisen tai oireettoman rinovirusinfektion ensimmäisen elinvuoden aikana. Muita yleisiä hengitystieinfektion aiheuttajia ovat RS-virus, influessavirukset, koronavirukset, metapneumovirus, parinfluenssavirukset ja bokavirus. Eri virusten aiheuttamia infektioita ei voi erottaa taudinkuvan perusteella. Nykyisillä herkillä geenin monistustekniikoilla voidaan infektion etiologia selvittää lähes aina, mutta siihen on harvoin aihetta. Influenssaepidemian aikana etiologia pitäisi selvittää, jos harkitaan spesifistä influenssan lääkitystä Tamiflulla.

Lasten hengitystieinfektiot ovat tavallisimmin lieviä nuha-yskä-kuume-tauteja (flunssia), jotka paranevat itsestään. Hengitystieinfektioiden oireet kuitenkin kestävät 1-3 viikkoa ja vaikeuttavat monella tapaa perheen elämää. Kuumeen rajana pidetään 38.0 oC. Kuumetta suositellaan hoidettavaksi kuumelääkkeellä, jos kuume aiheuttaa lapselle selvästi epämukavuutta. Lasten yskänlääkkeet ovat tehottomia eikä niitä suositella käytettäviksi. Virusinfektioihin ei ole spesifistä viruslääkettä, lukuun ottamatta edellä mainittua influenssalääkettä. Flunssaisen ja kuumeisen lapsen hoidossa tärkeintä on arvioida lapsen yleistila: tajunnan taso, hengitystaajuus, reaktio ympäristöön ja ihon väri. Jos lapsen yleistila on selvästi huonontunut, lapsi kuuluu sairaalahoitoon.

Koska lasten akuutit hengitystieinfektiot ovat pääsääntöisesti viruksen aiheuttamia infektioita, niitä ei pidä hoitaa antibiootilla. Noin kolmasosalle pienistä lapsista kehittyy äkillinen välikorvatulehdus, mikä on useimmiten antibioottihoidon aihe. Harmittavasti välikorvatulehdukseen sairastuneen lapsen oireet eivät eroa tavallisista flunssan oireista, lukuun ottamatta korvasärkyä. Jos limaisuus ja yskä kestävät yli 10 vrk, eivätkä selvästi vähene, pitää epäillä poskiontelotulehdusta.

Hengitystieinfektiot leviävät pieninä tai isoina pisaroina ilmateitse, suoran fyysisen kontaktin kautta esim lapsen ja äidin välillä tai epäsuoran kontaktin kautta esim virusta sisältävien lelujen tai pintojen kautta. Infektioiden leviämistä voidaan tehokkaasti estää huolellisella käsien pesulla useasti päivässä. Saippuaa hierotaan kostutettuihin käsiin ja sormien väliin 20 sekunnin ajan ja huuhdotaan sitten juoksevalla vedellä.