Hyvänmakuinen tehostettu D-vitamiini kaikille lapsille.

D-vitamiini, Sinkki, Prebiootti

Päivittäinen D-vitamiinilisä suojaa äkillisiltä hengitystieinfektioilta.

5ml hyvänmakuista LastenLuneraa vuorokaudessa 1-vuotiaasta alkaen kattaa lapsen päivittäisen D-vitamiinitarpeen. Vaikuttavat aineet vahvistavat monella tapaa elimistön puolustusmekanismeja. Tarvittaessa flunssan hoidon tueksi 2,5 ml 4 kertaa päivässä, 5 vuorokauden ajan.

Vahvistaa päiväkotilasten vastustuskykyä.

Lastenlääkärin suunnittelema.

  • Sinkki ja flunssa

    Ydinasiat

    • sinkki vahvistaa monella tapaa elimistön puolustusmekanismeja
    • sinkki estää yleisimmän flunssaviruksen, rinoviruksen, monistumista
    • on viitteitä, että sinkkihoito voi vähentää flunssan esiintymistä

    Sinkki (Zn) on raudan jälkeen määrältään toiseksi suurin hivenaine elimistössä. Ihminen tarvitsee sinkkiä päivittäin, sillä sinkki ei riittävästi varastoidu elimistöön. Hyviä sinkin lähteitä ovat lihatuotteet, äyriäiset, maitotuotteet, täysjyvävilja, pähkinät ja vihreät vihannekset.

    Sinkki vaikuttaa elimistössä monella tapaa. Se osallistuu solun jakautumiseen, proteiinisynteesiin, haavan paranemiseen, DNA synteesiin ja elimistön puolustusmekanismien toimintaan. Sinkki vaikuttaa yli 300 entsyymin toimintaan.

    Suomessa ei esiinny sinkin puutetta, mutta kehitysmaissa noin 25% ihmisistä kärsii sinkin puutteesta. Sinkin puute aiheuttaa kasvun hidastumista, suoliston toiminnan häiriötä ja lisää alttiutta infektiosairauksiin. Sinkin puute heikentää kaikkia immuunivasteen osia ja siten vastustuskykyä sekä viruksia että bakteereita kohtaan. Toisaalta sinkki estää tärkeimmän flunssaviruksen, rinoviruksen, monistumista.

    Lääketieteellisessä julkaisussa JAMA:ssa arvioitiin vuonna 2014 nykyinen tieto sinkin tehosta flunssan hoidossa. Jos imeskeltävä sinkkihoito aloitetaan 24 tunnin kuluessa oireiden alusta ja annos on riittävän suuri, flunssan kesto vähenee merkittävästi. Lapsilla  sinkin tehoa flunssan hoidossa on selvitetty kolmessa tutkimuksessa, mutta selvää tehoa ei ole voitu osoittaa. Kehitysmaissa sinkkiä suositellaan lasten ripulitaudin hoitoon.

    Sinkin tehoa flunssan estossa on vähän tutkittu. Yhdessä tutkimuksessa lapsilla sinkkihoito vähensi flunssan esiintymistä noin 30%. Kehitysmaissa sinkin lisääminen lasten ravintoon vähentää ripulin ja keuhkokuumeen esiintymistä.

  • D-vitamiini ja lasten hengitystieinfektiot

    Ydinasiat

    • D-vitamiini aktivoi elimistön puolustusmekanismeja
    • matala veren D-vitamiinipitoisuus lapsilla liittyy alttiuteen sairastua flunssaan
    • D-vitamiinihoito yksin ei estä flunssan kehittymistä
    Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiini vaikuttaa suotuisasti ihmisen puolustusmekanismeihin monella eri tavalla. Se aktivoi tehokkaasti luontaisia puolustusmekanismeja lisäämällä esimerkiksi virusten ja bakteerien kasvua estävän katelisidiini-nimisen peptidin määrää. D-vitamiini vahvistaa hengitysteiden epiteelisolujen toimintaa. Se vaikuttaa myös hankittuun immuniteettiin säätelemällä T-solujen toimintaa. D-vitamiini on yllättäen myös liiallista tulehdusreaktiota rajoittava aine.

    Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset, joilla on matala veren D-vitamiinipitoisuus sairastavat enemmän hengitystieinfektioita kuin lapset, joilla D-vitamiinipitoisuus on tulkittu riittävän korkeaksi. Tällä perusteella ei kuitenkaan voida väittää, että D-vitamiinin puutos yksiselitteisesti lisäisi alttiutta sairastua flunssaan.

    Vähentääkö D-vitamiinin saanti flunssien esiintymistä? Neljässä kontrolloidussa tutkimuksessa lapsilla D-vitamiinin anto vähensi hengitystieinfektioita, mutta tutkimuksissa oli puutteita. Suomalaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa varusmiehillä puolet D-vitamiinia 10 mikrogrammaa päivässä saaneista pysyi terveenä 6 kk:n seuranta-ajan verrattuna kolmasosaan kontrolliryhmässä. Uudessa-Seelannissa tehdyssä tutkimuksessa kerran kuukaudessa annosteltu D-vitamiini ei vähentänyt flunssien esiintymistä muuten terveillä aikuisilla, joilla oli jo ennestään riittävä veren D-vitamiinitaso. Sen sijaan on näyttöä, että suuri D-vitamiinilisä vähentää hengitystieinfektioita henkilöillä, jotka sairastavat toistuvia hengitystieinfektioita tai joilla on vikaa elimistön puolustusmekanismeissa.

    D-vitamiinin tehoa lasten flunssan ja muiden hengitystieinfektioiden hoidossa on tutkittu vähän. Lasten keuhkokuumeen hoidossa D-vitamiinilisä ei nopeuta paranemista. Tämä on odotettavaa, sillä hengitystieinfektioiden tulehdusmekanismit ovat niin monimutkaiset, että yksi lääkeaine tai ravintoaine tuskin vaikuttaa merkittävästi paranemiseen.

    On selvää, että kaikkien pitäisi pitää veren D-vitamiinitaso riittävänä. On ilmeistä, että infektioiden torjunnassa tarvitaan korkeampia tasoja kuin riisitaudin torjunnassa. Osa tutkijoista suosittelee kaikille 20 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä vauvasta vaariin. Se on piirun verran suurempi kuin valtakunnallinen suomalainen suositus, mutta siitä voi olla etua flunssan ehkäisyssä. Lasten D-vitamiinitasoja ei suositella mitattaviksi muuta kuin poikkeustapauksissa.

  • Prebiootti aktivoi elimistön puolustusmekanismien toimintaa

    Ydinasiat

    • prebiootti on imeytymätön hiilihydraatti
    • prebiootti edistää terveyttä lisäämällä hyödyllisten bakteerien kasvua suolistossa
    • prebiootti aktivoi elimistön puolustusmekanismien toimintaa
    • polydekstroosi on prebiootti, joka on hyvin siedetty
    Probiootti on elävä bakteeri, joka muuttaa ruoansulatuskavanan mikrobistoa terveyttä edistäväksi. Laktobasillit ja bifidobakteerit ovat yleisimmin tutkittuja ja käytettyjä probiootteja. Probiootit edistävät elimistön puolustusmekanismien toimintaa monella eri mekanismilla. On näyttöä, että probiootit voivat vähentää lasten sairastuvuutta hengitystieinfektioihin.

    Prebiootti on eloton ja turvallinen, kuidun kaltainen imeytymätön ruoan hiilihydraatti Se edistää elimistölle hyödyllisten suolistobakteerien kasvua. Prebiootteja on äidinmaidossa, äidinmaidon vastikkeissa ja ravinnossa mm. sienissä, parsassa, sipulissa, valkosipulissa ja soijapavuissa. On alustavaa näyttöä, että prebiootit vähentävät pienten lasten hengitystieinfektioiden esiintymistä.

    Polydekstroosi on prebiootti. Se on rakenteeltaan glukoosipolymeeri. Paksunsuolen bakteerit käyttävät polydekstroosia ravinnokseen ja polydekstroosi lisää suolen hyödyllisten bifidobakteerien määrää. Polydekstroosi lisää ruokamassaa suolessa ja ehkäisee ummetusta. Polydekstroosi on yleensä hyvin siedetty, mutta muiden prebioottien lailla se voi lisätä suolen kaasun määrää ja aiheuttaa ilmavaivoja.

Mitä on flunssa?

Flunssa on viruksen aiheuttama hengitysteiden tulehdus. Sen pääoireet ovat kurkkukipu, nuha ja yskä. Flunssa kestää 4 – 14 vrk. Flunssan voi aiheuttaa noin 10 eri nimistä virusta. Virusten alatyyppeja on satoja. Flunssan aiheuttaja pystytään selvittämään lähes kaikissa tapauksissa. Siihen on kuitenkin harvoin aihetta.

Olli Ruuskanen
Infektiotautiopin emeritusprofessori

Esiintyminen

Aikuinen sairastaa keskimäärin 2 – 4 ja alle kouluikäinen lapsi 6 – 8 flunssaa vuodessa. Flunssaa esiintyy ympäri vuoden, mutta useilla flunssaa aiheuttavilla viruksilla on tyypilliset esiintymishuiput. Flunssaepidemia on joka vuosi elo-syys-lokakuussa.

Leviäminen

Flunssa leviää käsien kautta tai ilman kautta lyhyen matkan kulkeutuvien hiukkasten välityksellä. Useimmat virukset tarttuvat vain lähietäisyydeltä. Flunssan itämisaika on yleensä 1-3 vrk. Kuinka kauan flunssapotilas tartuttaa on epäselvää, mutta suurimmillaan tartuttavuus on 1-3 vrk oireiden alusta.

Oireita

Flunssa alkaa tyypillisesti kurkkukivulla. Nuha ja nenän tukkoisuus ovat pahimmillaan 2 – 4 vrk oireiden alkamisesta. Yskä voi kestää useita viikkoja. Flunssan tavallisimmat komplikaatiot ovat välikorvatulehdus ja poskiontelotulehdus, mitkä hoidetaan antibiootilla.

Hoito

Nuhaa voidaan hoitaa nenän limakalvoja supistavilla nenäsuihkeilla. Ibuprofeeni ja parasetamoli ovat vakiinnuttaneet asemansa särkyjen ja kuumeen hoidossa. Yskänlääkkeiden teho on huono. Sinkki, C-vitamiini, D-vitamiini ja auringonhattu-uute (echinacea) vahvistavat elimistön puolustusmekanismeja. Niiden teho flunssan hoidossa on osin ristiriitaista, mutta useat tutkimukset ovat osoittaneet niiden voivan vähentää flunssan kestoa ja oireiden vaikeutta eikä käyttöön liity haittavaikutuksia. Antibioottien turhaa käyttöä tulee välttää. On viitteitä, että probiootit, sinkki, echinacea ja D-vitamiini voivat vähentävät flunssaan sairastumista. Huolellinen käsien pesu kontaktin jälkeen on keskeistä flunssan leviämisen estossa.

Lasten hengitystieinfektioista

Alle 5-vuotias lapsi sairastaa keskimäärin 6 oireista hengitystieinfektiota vuodessa. Pieni lapsi on puolet vuodesta viruspositiivinen eli virus voidaan löytää nenänielusta. Noin puolessa tapauksista infektio on oireeton, mutta todennäköisesti tartuttava. Toistuvat infektiot johtuvat elimistön puolustusmekanismien kypsymättömyydestä, uusien taudinaiheuttajien suuresta määrästä ja suojaavan vastustuskyvyn puutteesta, tehokkaasta muiden lasten välittämästä altistuksesta ja ilmeisesti ilman saasteista.

On selvää, että tarvitaan monia keinoja vähentämään pienten lasten sairastumista hengitystieinfektioihin.

Toistuvien hengitystieinfektioiden suurin yksittäinen riskitekijä on päiväkotihoito. Jatkuvasta altistumisesta johtuen päiväkotilapset sairastavat enemmän kuin kotihoidossa olevat lapset. Muita merkittäviä riskitekijöitä ovat vanhempien tupakointi, tutin käyttö ja sisaruksien suuri määrä.

Kymmenen eri nimistä virusta ja satoja virusten alaluokkia voi aiheuttaa lapsen hengitystieinfektion. Ylivoimaisesti yleisin aiheuttaja on rinovirus. Käytännössä kaikki lapset saavat oireisen tai oireettoman rinovirusinfektion ensimmäisen elinvuoden aikana. Muita yleisiä hengitystieinfektion aiheuttajia ovat RS-virus, influessavirukset, koronavirukset, metapneumovirus, parinfluenssavirukset ja bokavirus. Eri virusten aiheuttamia infektioita ei voi erottaa taudinkuvan perusteella. Nykyisillä herkillä geenin monistustekniikoilla voidaan infektion etiologia selvittää lähes aina, mutta siihen on harvoin aihetta. Influenssaepidemian aikana etiologia pitäisi selvittää, jos harkitaan spesifistä influenssan lääkitystä Tamiflulla.

Lasten hengitystieinfektiot ovat tavallisimmin lieviä nuha-yskä-kuume-tauteja (flunssia), jotka paranevat itsestään. Hengitystieinfektioiden oireet kuitenkin kestävät 1-3 viikkoa ja vaikeuttavat monella tapaa perheen elämää. Kuumeen rajana pidetään 38.0 oC. Kuumetta suositellaan hoidettavaksi kuumelääkkeellä, jos kuume aiheuttaa lapselle selvästi epämukavuutta. Lasten yskänlääkkeet ovat tehottomia eikä niitä suositella käytettäviksi. Virusinfektioihin ei ole spesifistä viruslääkettä, lukuun ottamatta edellä mainittua influenssalääkettä. Flunssaisen ja kuumeisen lapsen hoidossa tärkeintä on arvioida lapsen yleistila: tajunnan taso, hengitystaajuus, reaktio ympäristöön ja ihon väri. Jos lapsen yleistila on selvästi huonontunut, lapsi kuuluu sairaalahoitoon.

Koska lasten akuutit hengitystieinfektiot ovat pääsääntöisesti viruksen aiheuttamia infektioita, niitä ei pidä hoitaa antibiootilla. Noin kolmasosalle pienistä lapsista kehittyy äkillinen välikorvatulehdus, mikä on useimmiten antibioottihoidon aihe. Harmittavasti välikorvatulehdukseen sairastuneen lapsen oireet eivät eroa tavallisista flunssan oireista, lukuun ottamatta korvasärkyä. Jos limaisuus ja yskä kestävät yli 10 vrk, eivätkä selvästi vähene, pitää epäillä poskiontelotulehdusta.

Hengitystieinfektiot leviävät pieninä tai isoina pisaroina ilmateitse, suoran fyysisen kontaktin kautta esim lapsen ja äidin välillä tai epäsuoran kontaktin kautta esim virusta sisältävien lelujen tai pintojen kautta. Infektioiden leviämistä voidaan tehokkaasti estää huolellisella käsien pesulla useasti päivässä. Saippuaa hierotaan kostutettuihin käsiin ja sormien väliin 20 sekunnin ajan ja huuhdotaan sitten juoksevalla vedellä.