Lapsi kipeä joka toinen viikko – Sairastelukierre ja infektiot kuriin

Pienet lapset sairastavat paljon infektioita, mikä johtuu puolustusjärjestelmän kehittymättömyydestä. Kun lapsi on koko ajan kipeänä, on huoli suuri, oli kyseessä vauva, taapero tai kouluikäinen. Kun lapsi sairastaa flunssaa tai muita infektioita toistuvasti, jopa joka toinen viikko, ovat hyvät neuvot arvokkaat. Sairastelukierre on raskas kaikille perheessä. Vanhemmat usein pohtivat, mistä jatkuva sairastelu johtuu ja mitä tilanteelle voi tehdä. Infektiokierre on yleinen ongelma erityisesti päiväkoti-ikäisillä lapsilla, jotka altistuvat jatkuvasti uusille taudinaiheuttajille. Tässä käsittelemme syitä lapsen infektioherkkyyteen ja pohdimme miksi lapset sairastavat niin usein, tarjoamme myös ohjeita joiden avulla voit auttaa lastasi pysymään terveempänä ja yrittää vähentää jatkuvaa sairastelua. Annamme myös keinoja vastustuskyvyn vahvistamiseksi. Lue eteenpäin jos lapsesi on viime aikoina ollut jatkuvasti kipeänä.

Lapsi jatkuvasti kipeänä – miksi lapset sairastavat usein?

Onko lapsi jatkuvasti kipeä? Jos on, voi lapsi kärsiä heikentyneestä vastustuskyvystä, mikä altistaa hänet toistuviin infektioihin ja jatkuva flunssa saattaa olla riesana. Lapsella nielutulehdus (faryngiitti) ja kurkunpääntulehdus (laryngiitti) ovat yleisiä hengitystieinfektioita, jotka voivat aiheuttaa kurkkukipua ja yskää. Myös nuha ja kuume ovat myös usein oireina.

Jos lapsi on jatkuvasti flunssassa tai muuten kipeänä voidaan olettaa että vastustuskyvyssä tai ravinnossa on heikkouksia. Immuunijärjestelmän toimintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten ravitsemus, uni, stressi, D-vitamiinin ja sinkin saanti ja myös liikunta. Lisäksi perussairaudet tai ympäristön hygienian taso voivat olla yhteydessä jatkuvaan sairasteluun.

Lasten alttius sairastua usein johtuu pääasiassa heidän immuunijärjestelmänsä kehittymisvaiheesta. Vastasyntyneillä ja pienillä lapsilla vastustuskyky on vielä kehittymätön, ja sen vahvistuminen tapahtuu asteittain vuosien aikana altistumalla erilaisille taudinaiheuttajille, kuten eri viruksille ja bakteereille. Tämä prosessi on osa normaalia immuunijärjestelmän kypsymistä.

Ympäristötekijät, kuten päiväkoti- ja kouluympäristöt, lisäävät sairastumisriskiä merkittävästi. Lapsiryhmissä taudinaiheuttajat leviävät nopeasti, sillä lapset ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään eivätkä aina noudata tarkasti hygieniaohjeita. Kylmänä vuodenaikana elimistö vasta tarvitseekin enemmän tukea pysyäkseen terveenä.

Lisäksi kausiluonteiset infektiot, kuten flunssa ja myös vatsataudit, ovat lapsilla yleisiä, sillä heidän kehonsa ei välttämättä tunnista näitä taudinaiheuttajia yhtä tehokkaasti kuin aikuisen immuunijärjestelmä.

Taaperon flunssa – jatkuva flunssakierre, miksi?

Taaperon flunssa on yleinen vaiva, sillä pienet lapset altistuvat helposti viruksille, erityisesti päiväkotiympäristössä. Toistuvat hengitystieinfektiot ovat osa taaperon immuunijärjestelmän kehittymistä. Lapsen jatkuva sairastelu rasittaa koko perhettä ja siksi syitä kannattaa etsiä nopeasti.

Taaperon jatkuva flunssakierre saattaa johtua kehittyvästä immuunijärjestelmästä, joka harjoittelee tunnistamaan ja torjumaan uusia taudinaiheuttajia. Päiväkotiympäristössä jotkut virukset leviävät helposti enemmän lelujen, käsien ja läheisen kontaktin kautta. Lisäksi D-vitamiinin tai sinkin puute voi heikentää vastustuskykyä, mikä altistaa taaperoa toistuviin infektioihin.

Jos flunssakierre ei katkea, taustalla saattaa olla myös esimerkiksi allergioita tai rakenteellisia hengitystieongelmia, jotka kannattaa tarkistaa lääkärissä. Joskus vain erikoislääkäri voi auttaa selvittämään, lapsen jatkuvan sairastelun taustat ja tarjota tilanteeseen enemmän hoitovaihtoehtoja. On tärkeää varmistaa, ettei taustalla ole mitään kroonista sairautta.

Jatkuvien sairastelujen vähentämiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota pikkulapsen ravintoon, uneen ja hygieniaan sekä varmistaa, että pieni saa riittävästi ulkoilua ja lepoa immuunijärjestelmän tueksi.

Mitkä ovat lasten jatkuvaan sairastuvuuteen vaikuttavat tekijät?

Tekijä	Vaikutus lapsen sairastuvuuteen
Ravitsemus	Riittämätön ravitsemus, erityisesti D-vitamiinin ja sinkin puutos, saattaa heikentää immuunijärjestelmää. Tasapainoinen ruokavalio taas tukee lapsen vastustuskykyä ja koko terveyttä.
Uni	Univaje heikentää immuunijärjestelmää, eli lisätä flunssien ja muiden infektioiden riskiä. Lapsille suositellaan säännöllistä ja riittävää unta.
Immuunijärjestelmän kehitysvaihe	Lasten immuunijärjestelmä on kehittyvä, minkä vuoksi he ovat alttiimpia infektioille kuin aikuiset ja ovat sairaana usein. Immuniteetin kehitys jatkuu erityisesti varhaislapsuudessa.
Ympäristö	Päiväkodit ja koulut altistavat lapsia viruksille ja bakteereille. Tiivis kontakti muiden lasten kanssa sekä puutteellinen ja huono hygienia edistävät taudinaiheuttajien leviämistä.
Stressi	Pitkittynyt stressi heikentää immuunijärjestelmää. Esimerkiksi perheen ristiriidat voivat vaikuttaa lapsen terveyteen negatiivisesti.
Liikunta	Säännöllinen liikunta tukee vastustuskykyä, mutta liiallinen rasitus tai liikkumattomuus taas voivat heikentää immuunijärjestelmää.
Ilmasto ja sisäilma	Talvikauden kylmät sääolosuhteet ja sisäilman kuivuus kotona voivat lisätä hengitystieinfektioiden riskiä.
Toistuvat tai pitkittyneet infektiot	Vastustuskyky voi heikentyä, jos on ollut useita sairastumisia lyhyen ajan sisällä tai pitkittynyt infektio. Myös samanlaiset toistuvat infektiot voivat viitata immuunijärjestelmän haavoittuvuuteen.

Kuuluuko toistuva sairastelu lapsuuteen?

Toistuva kipeänä olo on kuitenkin yleensä osa normaalia lapsuutta, ja se auttaa immuunijärjestelmää kehittymään vahvemmaksi tulevaisuudessa. Lapset siis sairastuvat normaalisti usein, koska heidän vastustuskykynsä on vielä kehitysvaiheessa. Jatkuvasti lyhyellä aikavälillä toistuva sairaana olo taas ei ole normaalia vaan sen syy kannattaa tutkia. Oikea-aikainen hoito saa flunssan oireet lievittymään nopeammin ja kipeänä ei tarvitse kärsiä niin kauan.

Jos lapsi kuitenkin sairastaa monta kertaa vuodessa ja infektiot ovat vaikeaoireisia tai pitkäkestoisia, on syytä harkita lääketieteellistä arviota mahdollisten immuunijärjestelmän häiriöiden tai muiden taustasyiden poissulkemiseksi.

Miten ravinto vaikuttaa lapsen vastustuskykyyn?

Ravinnolla on keskeinen rooli lapsen immuunijärjestelmän toiminnassa ja kehityksessä. Monipuolinen ja ravitseva ruokavalio tukee elimistön kykyä torjua sairauksia ja ehkäisee puutostiloja, jotka voivat näin heikentää vastustuskykyä. Tarkista, ettei ruokavaliossa ole mitään puutteita, jotka heikentävät vastustuskykyä. Esimerkiksi seuraavat ravintoaineet ovat erityisen tärkeitä:

• D-vitamiini: Tärkeä immuunijärjestelmän säätelyssä ja infektioden torjunnassa. Sen puute voi lisätä hengitystieinfektioiden riskiä.
• Sinkki: Keskeinen ravintoaine, joka tukee immuunijärjestelmän toimintaa ja auttaa elimistöä parantumaan infektioista.
• C-vitamiini: Tukee immuunisolujen toimintaa ja auttaa elimistöä torjumaan viruksia ja bakteereita.
• Proteiinit: Välttämättömiä immuunijärjestelmän rakentamisessa ja vahvistamisessa, sillä ne tarjoavat rakennusaineita immuunisoluille.
• Hyvät rasvat: Omega-3-rasvahapot auttavat vähentämään tulehdusta ja tukevat immuunijärjestelmän tasapainoista toimintaa.

Puuttuva tai riittämätön ravitsemus saattaa heikentää lapsen vastustuskykyä, altistaa infektioille ja hidastaa toipumista sairauksista. Päivittäiset ateriat, jotka sisältävät runsaasti kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja, laadukkaita proteiininlähteitä ja terveellisiä rasvoja, auttavat varmistamaan, että lapset saavat kaikki tarvittavat ravintoaineet immuunijärjestelmän tukemiseksi.

Myös riittävä nesteen saanti on tärkeää, sillä se auttaa ylläpitämään limakalvojen kosteutta ja ehkäisee infektioiden pääsyä elimistöön. Kokonaisvaltaisesti terveellinen hyvä ruokavalio on siis avain lapsen vastustuskyvyn vahvistamiseen ja infektioiden ehkäisyyn.

Vaikuttaako uni lapsen immuniteettiin?

Uni vaikuttaa merkittävästi lapsen immuniteettiin. Lapsi tarvitsee unta riittävästi, jotta hänen vastustuskykynsä voi kehittyä. Riittävä uni saa lapsen immuunijärjestelmän myös toimimaan tehokkaammin ja taistelemaan sairautta vastaan.

Riittävä ja laadukas uni tukee immuunijärjestelmän toimintaa, edistäen infektioiden torjuntaa ja nopeuttaen sairaana olevan lapsen toipumista.

Univaje sen sijaan heikentää elimistön puolustuskykyä, mikä lisää alttiutta sairastua viruksiin ja bakteereihin. Erityisesti lapsilla säännöllinen unirytmi on tärkeä osa vastustuskyvyn vahvistamista ja flunssan torjuntaa.

Miten liikunta ja ulkoilu tukee vastustuskykyä lapsella?

Liikunta ja ulkoilu tukevat lapsen vastustuskykyä vahvistamalla immuunijärjestelmää, edistämällä verenkiertoa ja vähentämällä stressitasoja.

Säännöllinen liikunta parantaa kehon kykyä torjua infektioita, ja ulkoilu altistaa lapsen luonnollisille ympäristötekijöille, kuten auringonvalolle, joka lisää D-vitamiinin tuotantoa.

Onko lapsen liikunta säännöllistä? Lapset tarvitsevat liikuntaa säännöllisesti. Kohtuullinen liikunta ennaltaehkäisee sairasteluja, kun taas liiallinen rasitus saattaa yleensä heikentää vastustuskykyä. Liikunta myös tuntuu hyvältä nostaa mielialaa.

Mitkä tekijät tukevat lapsen vastustuskykyä?

Lapsen vastustuskykyä tukevat seuraavat tekijät:

1. Monipuolinen ravinto: Riittävä energiansaanti ja tärkeät ravintoaineet, kuten D-vitamiini, sinkki ja C-vitamiini, ovat välttämättömiä immuunijärjestelmän toiminnalle.
2. Riittävä uni: Laadukas ja säännöllinen uni auttaa elimistöä palautumaan ja vahvistaa sen kykyä torjua infektioita.
3. Säännöllinen liikunta ja ulkoilu: Lapset tarvitsevat kohtuullisesti liikuntaa, joka tukee immuunijärjestelmää. Ulkoilu taas edistää esimerkiksi D-vitamiinin muodostumista ja vähentää stressiä.
4. Terve suolisto: Hyvät maitohappobakteerit ja kuitupitoinen ravinto ylläpitävät suoliston bakteerikantaa, joka on tärkeä osa kehon puolustusmekanismeja.
5. Hygienia: Käsienpesu ja muu hyvä hygienia ehkäisevät infektioiden leviämistä erityisesti päiväkoti- ja kouluympäristössä.
6. Stressin hallinta: Vähäinen stressi tukee immuunijärjestelmän toimintaa, sillä pitkittynyt stressi voi heikentää kehon puolustuskykyä.
7. Rokotteet: Rokotusohjelman noudattaminen suojaa lasta vakavilta taudeilta ja tukee immuunijärjestelmän toimintaa.
8. Hyvä mieliala ja sosiaalinen tuki: Positiivinen mieliala ja läheisten ihmisten tuki kotona auttavat vähentämään stressiä ja tukevat immuunijärjestelmän tasapainoista toimintaa.

Näiden tekijöiden yhteisvaikutus auttaa lapsen elimistöä torjumaan taudinaiheuttajia ja palautumaan sairasteluista paljon nopeammin.

Montako flunssaa lapsella vuoden aikana?

Lapsilla on yleensä 6–12 flunssaa vuodessa, erityisesti päiväkoti- ja kouluikäisinä, kun heidän immuunijärjestelmänsä altistuu jatkuvasti uusille viruksille. Lapset ovat yksilöitä ja tämä määrä saattaa kuitenkin vaihdella paljonkin. Flunssakierteessä ei ole välttämättä mitään outoa lapsilla, joilla immuunijärjestelmä vielä kehittyy. Ennen kuin lapsi palaa päiväkotiin, hänen tulisi olla täysin oireeton.

Milloin lääkäriin, jos lapsi on kipeä?

Flunssan oireita voi joskus hoitaa kotikonstein ennen kuin hakeutuu ammattilaisten puoleen. Jos oireet jatkuvat pitkään, on syytä tarkastella lapsen vointia ja sitten ottaa sen jälkeen yhteys lääkäriin. Tutkimuksiin kannattaa mennä, jos lapsella on ollut useita infektioita lyhyen ajan sisällä, tai jos lapsen vastustuskyky on selkeästi heikentynyt. Jos oireilu jatkuu viikkoja, älä jää odottamaan, että tilanne paranee mitään tekemättä. Flunssaoireet voivat myös helpottaa hetkellisesti, mutta välillä ne pahenevat uudelleen.

Lääkäriin tulisi mennä siis, jos infektio pitkittyy tai jos lapsella on useita sairastumisia vuoden aikana. Äiti ja isä voivat seurata lapsen oireita ja ottaa tarvittaessa yhteyttä lääkäriin, jos sairaus pitkittyy tai oireet pahenevat. Jos oireet jatkuvat pitkään, voi olla tarpeen tehdä laboratoriokokeita tai muita lisätutkimuksia.

Lapsen vastustuskyvyn ylläpitäminen koko ajan

Lapsen vastustuskyvyn ylläpitäminen edellyttää monipuolista ravintoa, jossa korostuvat sinkki ja D-vitamiini, riittävää unta sekä säännöllistä liikuntaa ja ulkoilua. Lisäksi hyvä hygienia ja stressin vähentäminen tukevat immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Jos lapsen immuniteettia halutaan vahvistaa, kannattaa ensin varmistaa perusravinteiden saanti ja sitten lisätä myös esimerkiksi maitohappobakteereja.

Lasten Lunera – Lapsen vastustuskyvylle ja myös sairastelukierteen ehkäisyyn

Jos lapsi sairastaa usein, flunssaa tai esim hengitystieinfektioita, saattaa olla hyödyllistä tukea hänen vastustuskykyään lisäravinteilla. Lasten Lunera on lapsille suunniteltu ravintolisä, joka sisältää kolme immuunijärjestelmän toimintaa vahvistavaa ainesosaa:

• D-vitamiini: Edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja auttaa vähentämään infektioiden riskiä. D-vitamiini on erityisen tärkeä talvikuukausina, jolloin luonnollinen auringonvalon saanti on vähäistä.
• Sinkki: Tukee elimistön puolustusmekanismeja ja nopeuttaa toipumista infektioista. Sinkin puute voi altistaa infektioille ja hidastaa niiden paranemista.
• Maitohappobakteerit: Auttavat ylläpitämään suoliston tasapainoista bakteerikantaa, mikä on keskeinen osa kehon immuunipuolustusta. Terve suolisto tukee lapsen kykyä torjua sairauksia enemmän.

Lasten Lunera on suunniteltu helposti nautittavaksi ja sopii ihan päivittäiseen käyttöön tukemaan lapsen hyvinvointia. Sen vuoksi sitä kannattaa pitää aina kotona. Ravintolisän käyttö yhdessä monipuolisen ruokavalion ja riittävän unen kanssa saattaa olla avuksi katkaisemaan toistuvien sairastelujen kierteen.