Lasten hengitystieinfektioista

Alle 5-vuotias lapsi sairastaa keskimäärin 6 oireista hengitystieinfektiota vuodessa. Pieni lapsi on puolet vuodesta viruspositiivinen eli virus voidaan löytää nenänielusta. Noin puolessa tapauksista infektio on oireeton, mutta todennäköisesti tartuttava. Toistuvat infektiot johtuvat elimistön puolustusmekanismien kypsymättömyydestä, uusien taudinaiheuttajien suuresta määrästä ja suojaavan vastustuskyvyn puutteesta, tehokkaasta muiden lasten välittämästä altistuksesta ja ilmeisesti ilman saasteista.

On selvää, että tarvitaan monia keinoja vähentämään pienten lasten sairastumista hengitystieinfektioihin.

Toistuvien hengitystieinfektioiden suurin yksittäinen riskitekijä on päiväkotihoito. Jatkuvasta altistumisesta johtuen päiväkotilapset sairastavat enemmän kuin kotihoidossa olevat lapset. Muita merkittäviä riskitekijöitä ovat vanhempien tupakointi, tutin käyttö ja sisaruksien suuri määrä.

Kymmenen eri nimistä virusta ja satoja virusten alaluokkia voi aiheuttaa lapsen hengitystieinfektion. Ylivoimaisesti yleisin aiheuttaja on rinovirus. Käytännössä kaikki lapset saavat oireisen tai oireettoman rinovirusinfektion ensimmäisen elinvuoden aikana. Muita yleisiä hengitystieinfektion aiheuttajia ovat RS-virus, influessavirukset, koronavirukset, metapneumovirus, parinfluenssavirukset ja bokavirus. Eri virusten aiheuttamia infektioita ei voi erottaa taudinkuvan perusteella. Nykyisillä herkillä geenin monistustekniikoilla voidaan infektion etiologia selvittää lähes aina, mutta siihen on harvoin aihetta. Influenssaepidemian aikana etiologia pitäisi selvittää, jos harkitaan spesifistä influenssan lääkitystä Tamiflulla.

Lasten hengitystieinfektiot ovat tavallisimmin lieviä nuha-yskä-kuume-tauteja (flunssia), jotka paranevat itsestään. Hengitystieinfektioiden oireet kuitenkin kestävät 1-3 viikkoa ja vaikeuttavat monella tapaa perheen elämää. Kuumeen rajana pidetään 38.0 oC. Kuumetta suositellaan hoidettavaksi kuumelääkkeellä, jos kuume aiheuttaa lapselle selvästi epämukavuutta. Lasten yskänlääkkeet ovat tehottomia eikä niitä suositella käytettäviksi. Virusinfektioihin ei ole spesifistä viruslääkettä, lukuun ottamatta edellä mainittua influenssalääkettä. Flunssaisen ja kuumeisen lapsen hoidossa tärkeintä on arvioida lapsen yleistila: tajunnan taso, hengitystaajuus, reaktio ympäristöön ja ihon väri. Jos lapsen yleistila on selvästi huonontunut, lapsi kuuluu sairaalahoitoon.

Koska lasten akuutit hengitystieinfektiot ovat pääsääntöisesti viruksen aiheuttamia infektioita, niitä ei pidä hoitaa antibiootilla. Noin kolmasosalle pienistä lapsista kehittyy äkillinen välikorvatulehdus, mikä on useimmiten antibioottihoidon aihe. Harmittavasti välikorvatulehdukseen sairastuneen lapsen oireet eivät eroa tavallisista flunssan oireista, lukuun ottamatta korvasärkyä. Jos limaisuus ja yskä kestävät yli 10 vrk, eivätkä selvästi vähene, pitää epäillä poskiontelotulehdusta.

Hengitystieinfektiot leviävät pieninä tai isoina pisaroina ilmateitse, suoran fyysisen kontaktin kautta esim lapsen ja äidin välillä tai epäsuoran kontaktin kautta esim virusta sisältävien lelujen tai pintojen kautta. Infektioiden leviämistä voidaan tehokkaasti estää huolellisella käsien pesulla useasti päivässä. Saippuaa hierotaan kostutettuihin käsiin ja sormien väliin 20 sekunnin ajan ja huuhdotaan sitten juoksevalla vedellä.