Sinkki aktivoi immuunivastetta

  • Sinkki vahvistaa monella tapaa elimistön puolustusmekanismeja
  • Sinkki estää yleisimmän flunssaviruksen, rinoviruksen, monistumista
  • Sinkkihoito lyhentää flunssan kestoa, jos hoito aloitetaan suurella annoksella heti oireiden alettua

Sinkki (Zn) on raudan jälkeen määrältään toiseksi suurin hivenaine elimistössä. Ihminen tarvitsee sinkkiä päivittäin, sillä sinkki ei varastoidu riittävästi elimistöön. Hyviä sinkin lähteitä ovat lihatuotteet, äyriäiset, maitotuotteet, täysjyvävilja, pähkinät ja vihreät vihannekset.

Sinkki vaikuttaa elimistössä monella tapaa. Se osallistuu solun jakautumiseen, proteiinisynteesiin, haavan paranemiseen, DNA synteesiin ja elimistön puolustusmekanismien toimintaan. Sinkki vaikuttaa yli 300 entsyymin toimintaan.

Kehittyneissä maissa sinkin puute on harvinainen, mutta vanhuksilla on todettu matalia tasoja. Matalat sinkkitasot liittyvät infektioalttiuteen ja hidastuneeseen paranemiseen tulehdussairauksista. Sinkin puute aiheuttaa lisäksi suoliston toiminnan häiriötä.

Sinkillä on merkittävä tehtävä elimistön puolustusmekanismien toiminnassa. Se vaikuttaa sekä luontaiseen että hankittuun immuniteettiin. Sinkin puute heikentää imusolujen toimintaa ja vastustuskyvyn kaikkia osia. Toisaalta sinkkilisä voi vähentää tulehdusreaktiota ja aktivoida immuunivastetta. Vanhuksilla sinkkilisän on todettu nostavan puolustuskyvylle tärkeiden T-lymfosyyttien määrää.