- Sinkki vahvistaa monella tapaa elimistön puolustusmekanismeja
- Sinkki estää yleisimmän flunssaviruksen, rinoviruksen, monistumista
- On viitteitä, että sinkkihoito voi vähentää flunssan esiintymistä
Sinkki (Zn) on raudan jälkeen määrältään toiseksi suurin hivenaine elimistössä. Ihminen tarvitsee sinkkiä päivittäin, sillä sinkki ei riittävästi varastoidu elimistöön. Hyviä sinkin lähteitä ovat lihatuotteet, äyriäiset, maitotuotteet, täysjyvävilja, pähkinät ja vihreät vihannekset.
Sinkki vaikuttaa elimistössä monella tapaa. Se osallistuu solun jakautumiseen, proteiinisynteesiin, haavan paranemiseen, DNA synteesiin ja elimistön puolustusmekanismien toimintaan. Sinkki vaikuttaa yli 300 entsyymin toimintaan.
Suomessa ei esiinny sinkin puutetta, mutta kehitysmaissa noin 25% ihmisistä kärsii sinkin puutteesta. Sinkin puute aiheuttaa kasvun hidastumista, suoliston toiminnan häiriötä ja lisää alttiutta infektiosairauksiin. Sinkin puute heikentää kaikkia immuunivasteen osia ja siten vastustuskykyä sekä viruksia että bakteereita kohtaan. Toisaalta sinkki estää tärkeimmän flunssaviruksen, rinoviruksen, monistumista.
Lääketieteellisessä julkaisussa JAMA:ssa arvioitiin vuonna 2014 nykyinen tieto sinkin tehosta flunssan hoidossa. Jos imeskeltävä sinkkihoito aloitetaan 24 tunnin kuluessa oireiden alusta ja annos on riittävän suuri, flunssan kesto vähenee merkittävästi. Lapsilla sinkin tehoa flunssan hoidossa on selvitetty kolmessa tutkimuksessa, mutta selvää tehoa ei ole voitu osoittaa. Kehitysmaissa sinkkiä suositellaan lasten ripulitaudin hoitoon.
Sinkin tehoa flunssan estossa on vähän tutkittu. Yhdessä tutkimuksessa lapsilla sinkkihoito vähensi flunssan esiintymistä noin 30%. Kehitysmaissa sinkin lisääminen lasten ravintoon vähentää ripulin ja keuhkokuumeen esiintymistä.